Maatalouden tulevaisuusskenaariot

Esitelmä201

Vaihtoehtoisia skenaarioita maataloudesta vuoteen 2030

Maa- ja elintarviketalouden muutosta on viimeisenä kahtena vuosikymmenenä kuvastanut ja kuvastaa jatkossakin rakennekehityksen nopea eteneminen. Markkinaehtoisuutta on tietoisesti lisätty ja EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa ovat enenevässä määrin vahvistuneet maaseutu-, ilmasto-, ympäristö- ja kauppapoliittiset painotukset. Erityisesti ilmasto- ja energiapolitiikan toimenpiteitä on sekä otettu käyttöön että niitä odotetaan vahvistettavan 2020-luvulla. Samalla tilakoon kasvattaminen ja alkutuotannon uusi tuotantoteknologia ovat asettaneet yrittäjille uudenlaisia osaamisvaatimuksia. Myös kuluttajien kulutustottumusten ja arvojen muutos sekä tietoisuus luonnonvarojen rajallisuudesta ovat luoneet omat tarpeensa alkutuotannon muu-tokselle. Vaihtoehtoisia ruokajärjestelmiä (kuten keinolihan ja hyönteisruoan tuottaminen) kehite-tään jatkuvasti ja ne haastavat perinteistä maataloutta erityisesti ympäristövaikutusten parem-massa hallinnassa. Tässä julkaisussa esitetään vaihtoehtoisia skenaarioita maa- ja elintarviketalouden tulevaisuu-desta vuoteen 2030 ja ennakoidaan sitä, minkälaiset politiikkapainotukset kussakin skenaariossa ovat ohjaavassa roolissa. Työ toteutettiin kolmessa osassa. Ensin kirjallisuuskatsauksessa kartoitetut muutosvoimat esitettiin yleisesti käytössä olevalla PESTEV-jaottelulla, joka kattaa Poliittiset, Ekonomiset, Sosiaaliset (yhteiskunnalliset), Teknologiset, Ekologiset, sekä arvoihin (Values) liittyvät muutokset. Toiseksi näihin muutosvoimiin perustuen tuotettiin neljä vaihtoehtoista skenaariokuvausta korostaen toimintaympäristöön liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Kolmanneksi arvioitiin laadullisesti tulevaisuustaulukon avulla, miten skenaariot toteutuessaan vaikuttavat maa- ja elintarviketalouteen Suomessa. Skenaarioissa syvennettiin erityisesti ilmastonmuutoksen hillintätoimien mahdollisia vaikutuksia maatalouteen, globaalimarkkinoiden muutoksen vaikutuksia, pohjoisuuden kilpailutekijöiden vahvempaa ja näkyvämpää käyttöönottoa sekä energiamuutoksen vaikutuksia maatalouteen. Keskeisenä ulottuvuutena nähtiin maatalouden osalta ensinnäkin se, miten julkisen ohjauksen suhde verrattuna markkinaohjaukseen kehittyy seuraavien reilun 10 vuoden aikana eli toisaalta, kuristavatko ne (esimerkiksi ilmastopoliittiset toimet) elinkeinoa vai antavatko ne mahdollisuuksia uuteen kasvuun. Toiseksi Suomen maatalouden osalta kehitykseen vaikuttaa vahvasti se, miten Suomen maatalouden kilpailukyky kehittyy ja muuttuu suhteessa Euroopan unionin muihin jäsenmaihin ja globaalisti. Kilpailukyvyn merkkinä voidaan nähdä maa- ja elintarviketalouden kasvu, joten siihen vaikuttaa myös ketjun muiden osien kilpailukyvyn kehittyminen. Kilpailukyvyn heikkeneminen taas kutistaa maataloutta. Skenaarioiden aikajänne ulottuu vuoteen 2030 saakka. Skenaariot ovat nimeltään 1) maatalous hillintätalkoisiin, joka on ilmastonmuutoksen uhkia painottava skenaario, 2) energiamuutos maataloudessa, joka korostaa ilmasto- ja energiamuutoksen tuomia mahdollisuuksia, 3) maatalous muuttuvan kauppapolitiikan puristuksessa, joka korostaa kansainvälisen kaupan epävarmuuksia sekä 4) arktisuuden brändäys viennin veturina, joka kuvastaa kaupan vapautumisen tarjoamia mahdollisuuksia.201

Tutkimus kertoo tulevaisuuden vaihtoehdot?

vo

Alternative agricultural policy scenarios, sector modelling and indicators - A sustainability assessment

In this article, we assess ecological, economic and social sustainability impacts of four alternative agricultural policy scenarios relevant to the European perspective. The analysed scenarios are: Prolonged Agenda 2000, On-going CAP reform, Integrated rural and environmental policy, and Liberalised Agricultural Trade

Renewable energy futures in Finland : business concepts and opportunities for growth up to 2025

201

Management of investment processes on Finnish farms

Structural change in agriculture means a continuous need for investing in farm production. It is essential for the sustainable operations and the economy of the farm that such investments are successful. In this research, different stages of the investment process of farms were studied as well as the use of information and the success perceived during the investment process. The study was carried out with mail surveys and telephone interviews on the Finnish Farm Accountancy Data Network (FADN) farms. The most challenging investments were in animal husbandry buildings and, as to these investments, the comparison of alternatives was the most challenging stage. For most investments, the planning phase was considered more challenging than the implementation. Before making the decision, farmers acquired information from many sources, of which the opinion of the main customer and the experiences of fellow farmers were the most valued. Some of the products considered were so new on the market that it was not easy to get adequate information and, furthermore, the information given by suppliers was not always accurate. Decision-making was supported by calculations, but qualitative factors had a dominating role. Large basic decisions were made relatively quickly, while details needed a longer time to process. In general, farm managers were satisfied with their investments. Improvements in work quality and quantity were especially mentioned and generally qualitative factors were the ones first in mind when evaluating the successfulness of the investment

Liiketoiminnan kehittämistarpeet maatilayrityksissä : viljelijäkyselyn tuloksia

Liiketoimintaosaamisella käsitetään yrittäjän kykyä asemoida yrityksen liiketoiminta toimintaympäristöön proaktiivisesti, toimintaympäristön muutos ennakoiden. Siihen liittyy vahvasti omien menestystekijöiden tunnistaminen suhteessa muihin kilpailijoihin sekä kyky rakentaa oma liiketoiminta toimintaympäristössä kilpailuetua tuottavaksi yrityksen johtamis- ja ansaintamalliksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tilan johtamisen kehittämistarpeita sen eri kehitysvaiheissa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää maatilayritysten kilpailukykyä etsimällä kestäviä ja käytännönläheisiä ratkaisuja sekä aloittavien että yritystoimintaansa kehittävien viljelijöiden liikkeenjohdon tueksi. Esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä maatilan toimintaa usein muutetaan, laajennetaan tai kehitetään muulla tavoin. Näillä kehittämistoimilla on ratkaiseva merkitys tilan toiminnan kannattavuudelle, jatkamisedellytyksille ja kilpailukyvylle tulevaisuudessa. MTT:n toteuttamassa yrittäjäkyselyssä kartoitettiin erikokoisten ja elinkaaren eri vaiheessa olevien maatilojen harjoittaman liiketoiminnan esteitä ja rajoitteita, tilan taloudellisen aseman kehitysnäkymiä, tilan toiminnan tavoitteita sekä tulevaisuuden kehittämistarpeita. Aikajänteenä tarkasteltiin tilan toimintaa 10 vuotta taaksepäin, nykytilannetta sekä tulevaisuutta viiden vuoden tähtäimellä. Kyselyyn poimittiin maatiloja edustamaan yritystoiminnan elinkaaren eri vaiheita ja eri kokoluokkia maatalouden perustuotantosuunnista. Kyselyn otokseen tuli 405 maatilayrittäjää, joista puhelinhaastatteluun vastanneita 226 tilaa. Vastausprosentiksi muodostui 55,8. Kyselyosio toteutettiin Liike-maa hankkeessa tammi-maaliskuun aikana vuonna 2012. Kyselytulosten mukaan maatilayritysten tulevaisuuden haasteena on yhteistyörenkaiden ja –verkostojen lisääminen, uusien asiakkaiden hakeminen ja paikallismyynnin kasvattaminen. Käytännössä parempaa tulosta on saatavissa yhteiskoneista, työnvaihdossa tilojen kesken ja lannanlevityssopimuksista. Paikallismyynnin kasvuun on halua erityisesti lähiruoan kysynnän jatkuvasti kasvaessa. Osaamisen kehittämisen tueksi tilat tarvitsevat sparraus- ja vertaistukea. Lähes neljännes maatilayrityksistä ilmoitti, että heillä ei ole sparraus- tai vertaistukiverkostoa ja haluaisi sparrausta erityisesti tilan pitkän aikavälin tavoitteiden pohdintaan. Tärkeimpiä tilojen näkemistä oman toiminnan vahvistettavista kohteista olivat osaamisen kehittäminen erityisesti tulevaisuuden tarpeita ennakoiden, tiedonhankinta tilan toiminnan suuntaamiseksi ja kehittämiseksi, neuvonta- ja konsultointi-palveluiden tuki tulevaisuuden vaihtoehtojen ja uusien mahdollisuuksien kartoituksessa, tulevien teknologiavalintojen ja investointien vaihtoehtojen ennakointi ja arviointi sekä viidentenä tilan talouden ennakointi 3-5 vuoden aikavälillä. Tulevaisuuden tavoitteissa yritystoiminnan kannattavuus on selkeästi tärkein tavoite, mutta siinä tilat eivät olleet kokeneet onnistuneensa. Liiketoiminnan kasvua ja kasvattamista ei niinkään nähty tärkeänä tavoitteena, mutta siinä yrittäjät kokivat kuitenkin onnistuneensa parhaiten. Kyselyn mukaan toimintaansa aloittavien tilojen kehittämistä rajoittavat eniten lisä-maan huono saatavuu ja korkea hinta sekä niistä johtuva liian pieni tilakoko. Lisäpellon huono saatavuus on ongelman erityisesti isommilla tiloilla sekä tiloilla, jotka ovat jo laajentaneet tuotantoaan. Toiseksi eniten tila kehittämistä rajoittavat korkea kustannustaso, alhaiset tuottajahinnat sekä niistä aiheutuva tuotannon huon kannattavuus. Kolmanneksi tärkeimmäksi tilan kehittämistä rajoittavaksi tekijäksi nousivat rahoitukse hankkimiseen ja investointeihin liittyvät tekijät. Työvoiman saatavuuden tai oman jaksamisen ei sen sijaa nähty rajoittavan tilan kehittämistä kovin merkittävästi. Tilanpidon aloittajista noin neljännes oli lisänny oman tai viljelijäperheen työpanoksen käyttöä tilalla. Samoin ulkopuolisen urakoitsijan käyttöä oli lisätt tilanpidon aloittamisen jälkeen reilulla neljänneksellä tiloista. Sen sijaan vain vajaa viidennes vastaajist oli lisännyt ja melkein 10 prosenttia vähentänyt ulkopuolisen työvoiman käyttöä tilallaan

Defining foresight activities and future strategies in farm management: empirical results from Finnish FADN farms

201

Profitability of local food in different distribution channels in Finland

201

Tilusrakenteen parantamistoimien yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi : Esiselvitys ja indikaattorikokoelma kokonaisvaltaisempaan arviointiin

Tilusjärjestelyjen tavoitteet ovat muuttumassa yhä vahvemmin maataloustuotannon tavoitteista osaksi maaseutualueiden maankäytön kehittämistä. Tilusjärjestelyn hyödyt heijastuvat itse maataloustuotannon lisäksi paikallistalouteen sekä välittöminä että pidempiaikaisina vaikutuksina. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli toimia esiselvitystyppisenä avauksena aiempaa kokonaisvaltaisemmalle yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnille. Yhteiskunnalliset vaikutukset jaettiin alueen elinvoimaisuuteen, ympäristöön ja sosiaalisen pääomaan sekä sosiaalisiin vaikutuksiin. Tähän tarkoitukseen kehitettiin kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijatyöpajan avulla vaikuttavuusmittaristo, hankittiin niiden soveltamiseen tarvittava aineisto ja sovellettiin mittaristoa kohdealueille. Esiselvityksen tulokset perustuvat vertailuun, jossa olivat mukana Sievin, Haapajärven, Reisjärven ja Kiuruveden kunnat. Sievin kunnassa on tehty laajoja tilusjärjestelyjä 2000-luvulla, jotka ovat kattaneet 75 % kunnan peltoalasta. Muissa vertailukunnissa tilusjärjestelyjä ei ole tehty, joten ne toimivat vertailukohteina. Sievissä lopettaneiden tilojen osuus oli vertailutiloista alhaisin 2000-luvulla ja MYEL-vakuutettujen keski-ikä nousi vähiten. Tilusjärjestelyt ovat siten yhdessä muiden tekijöiden kanssa vaikuttaneet positiivisesti viljelijöiden jatkamishalukkuuteen ja nuorien hakeutumiseen viljelijöiksi. Sievissä urakointipalvelujen käyttö kasvoi Haapajärveä enemmän 2000-luvulla; vuonna 2010 urakointipalveluja käytti Sievissä 49 % tiloista ja vuonna 2016 jo 69 %. Keskeinen havainto oli vuokrattuna viljellyn pellon osuuden selvä lasku 2000-luvulla. Vuonna 2018 osuus painui 24 %:in, mutta Haapajärvellä osuus nousi jo 37 %:in. Tilusjärjestelyjen yhteydessä maanomistajat valitsevat investointi- ja luopumisvaihtoehtojen välillä. Luopumista helpottaa valtion maanosto tilusjärjestelyiden yhteydessä. Vuokrauksen vähentyminen voi edesauttaa myös peltojen kasvukunnon parantumista. Sievissä ja muissa vertailukunnissa nautakarjatilojen määrä väheni 2000-luvulla yli puolella. Ympäristön monimuotoisuuden kannalta kehitys oli epätoivottavaa, mutta Sievissä tätä kompensoivat osaltaan runsas luonnonhoitopeltojen perustaminen sekä luomutilojen osuuden voimakas kasvu; vuonna 2018 luomutilojen osuus oli lähes 25 %. Tilusjärjestelyt eivät näyttäneet kiihdyttäneen pellonraivausta, sillä raivausmäärät jäivät Sievissä 2000-luvulla vertailukunnista alimmiksi. Tilusjärjestelyillä on voitu päästä samoihin tavoitteisiin pellonraivauksen kanssa, kuten peltolohkojen aiempaa parempaan sijaintiin. Myös sosiaalisen pääoman ulottuvuudet näyttivät Sievissä positiivisilta; viljelijät suosivat ammatillisen tiedon hankinnassa ihmisten välistä vuorovaikutusta (2/3 tiloista) itsenäisen tiedonhankinnan sijaan. Vuosina 2000–2017 päättyneissä tilusjärjestelyissä poistettiin koko maassa 18 tasoristeystä, 62 päätien liittymää ja 150 liittymää muilta maanteiltä. Tämä on osaltaan edistänyt liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta Kokonaiskuvassa on hankalaa erottaa tilusjärjestelyiden suora ja välillinen vaikutus tutkittuun, esimerkiksi paikallistalouden tai yhteisöllisyyden kehitykseen kohdekunnissa. Suoraan maataloustuotantoa palvelevana toimintana vaikutukset ovat helpommin todennettavissa. Tähän tarvitaankin lisää tutkimusta, mitkä mittarit toimivat parhaiten selitettäessä tilusjärjestelytoiminnan laajempia vaikutuksia ympäristöön, paikallistalouteen ja alueen elinvoimaisuuteen. Tilusjärjestelytoimintaa onkin tulevaisuudessa tarkasteltava laajemmin yhteiskunnallisten vaikutusten tuottajana ja arvioitava sitä mm. osana kunnan maaseutu- ja elinkeinopolitiikkaa, alueen ympäristö- ja ilmastovaikutusten hallintaa sekä sosiaalisen pääoman kehittymistä.201